Heips!

Nyt on jäänyt välistä yhtä sun toista, mutta pakko oli alkaa kirjiottamaan tänne aiheesta Saloon girl-asu. Kauan tästäkin on haaveiltu ja nyt se on työn alla. Hame on melkein valmis, vyötärökaitale puuttuu, vaan näyttää siltä, että sitä joutuu kaventamaan. Hameosa on musta ja röyhelöt punaisia. Turnyyristä ja "päälihameesta" tuli musta ja muuhun ei toistaiseksi kangasta olekaan.

T. Lada

Heips!

Sain vihdoin aikaiseksi siirtää kuvan Madame Pompadourin puvusta tänne, joten tässähän tämä:

T. Lada

Heips!

Nyt olen tullut siihen pisteeseen, että täytyy alkaa pohtimaan, josko vanhoja vuosien varrella tehtyjä pukuja alkaisi kierrättämään uudelleen käyttöön. Mm. vuosilta 2007 ja 2008 löytyisi ihan kivoja 1870-luvun vermeitä. Turnyyrejä löytyisi pari, niihin parit hameet ja takit. Siinä on vaan se pieni mutta, että ne ovat vinttikomeron alimmassa nurkassa ja tiedän, että inhoan purkaa vinttikomeroa ja penkoa kaikki pakkaukset läpi...

Olen pohtinut, että mitä ihmettä voin alkaa heittää pois kun nurkkiin ei vaan enää mahdu kaikki tavara, ilmeisesti sitä on tullut säästeltyä liian paljon kaikkea, mitä voisi joskus jossakin tarvita. Paitsi silkkitilkuista en luovu, ehkä... Täytyy katsoa jos jotain vaatteita voisi purkaa ja tehdä niistä jotain muuta. Mutta esimerkiksi tällainen puku olisi siellä vintissä, joka on ihan hauska, vaikka onkin pölyesteriä, jota minun on vaikea sietää, mutta varmaankin sain kankaan aikanaan niin halvalla, että se sitten tuli ostettua...

Tuota kun hieman tuunaisi ja vaihtaisi hameen, niin kokonaisuudesta voisi saada ihan siedettävän. Mutta se edellyttää sitä reissua vinttiin ja olen niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kurkkuani täynnä pakkaamista ja purkamista tämän kesän jäljiltä, että.... Vaan vieläkään ei pakkaaminen ja purkaminen lopu (+vaatteiden pesu), ensi viikonlopuksi on taas saatava kamat kasaan, ja sitä seuraavaksi viikonlopuksi... Molemmilla kerroilla tietenkin eri vuosisata kyseessä, että saa taas ihmetellä, että mitä sitä ottaisi mukaan... Vaan onneksi sitä on alkanut tämän kesän aikana rutinoitua varusteiden valkkaamiseen ja kummasti on varustetaso vähentynyt, mitä ottaa reissuun mukaan, helpommalla kun pääsee pakkaamisen ja purkamisen suhteen (ja tietenkin kantamisen.... raaah) .

No, täytyy alkaa orientoitumaan siihen, että sinne vinttiin on joku päivä lähdettävä... voihan olla, että yllättäviä kangaslöytöjäkin saattaisi tulla vastaan.... eihän sitä koskaan tiedä... tahi muista....

T: Lada

Heips!

Jos joku asia on tärkeä varuste, niin kengät, ja niitähän ei naisihmisillä ole koskaan liikaa... Minulla ainakaan, koska kengän koko on 34 ja kyseisen kokoisia naisten korkokenkiä ei ole saatavilla, ainakaan sellaisia, mitkä kävisivät 1700-tahi 1800-luvuille. Mutta minullapa on käynyt tuuri, ja olen onnistunut saamaan käsin tehdyt 1800-luvun lopun nirunaru kengät, joita olen käyttänyt jo monta vuotta, säässä kuin säässä. Tässä kuva niistä:

Kengät ovat kuvassa tietysti resuisen näköiset kun ovat olleet jalassa preerialla muutaman päivän putkeen, mutta ovat erittäin hyvät ja mukavat. Ja parasta niissä on ulkonäkö, mieleeni tulee aina Chaplinin kulkurin kengät, jotka ovat elämää nähneet ja näyttävät niin aidoilta . 

Näitä kenkiä en vaihtaisi... tosin uusia otetaan kyllä vastaan jos sellaisia sattuu tulemaan...

T. Lada

Heips!

Aktiivisen blogikirjoittelun perusteella voisi  kuvitella, että tänä vuonna ei ole syntynyt vaatteen vaatetta, mikä ei pidä paikkaansa, kumma kyllä. Mutta vaikka kuinka saisi niitä vaatekappaleita aikaiseksi, niin kuvia niistä ei koskaan kuitenkaan ole, ainakaan itsellä...

Tapahtumissa ei koskaan muista pyytää ketään ottamaan kuvaa omasta asusta, tosin mitään fancya en ole tänä vuonna tehnyt, paitsi miesten rokokoo silkkipuvun, joka onkin isoin projekti jonka olen tänä vuonna ommellut.

Tuollainen siitä siitten tuli. Kuva ei nyt tee oikeutta puvulle, mutta onpahan kuva kuitenkin.

Kevättalvella tuli tehtyä J.P. Ryanin kaavoilla takki B:

Tein kyseisen takin ruskeaksi värjäämästäni pellvasta, ja takista tuli ihan kiva. Nyt pitäisi tehdä samainen takki oranssista silkistä ja sen kaveriksi tulisi tummahkon sininen hame. Asun tarkoitus hieman mukailla tätä pukua, jota olen muistaakseni ihaillut jo teini-iässä:

Tosin esiliina taitaa jäädä moasta kokonaisuudestani pois.

Tulikin mieleeni, että Tukholman vanhassa kaupungissa on liike, josta saa 1700-luvun uustuotanto astioita:www.simplyscandinavia.com/index.html

Nähtäväksi jää, onnistunko ompelemaan takin käsin, vai tuleeko kiire, kuten yleensä...

T. Lada

Heips!

Nyt on kureliivi työn alla, ja tässä palat ennen vuorin ja päälipuolen yhdistämistä:

Palat on jo ommeltu yhteen mutta niistä ei ole vielä kuvaa. Homma on jäänyt yllättäen kesken kun sopivia nippusiteitä ei ole vielä löytynyt täytteeksi... Päälikankaaksi valkkasin melko haalean vihreää pellavaa jota olen jostain haalinut metri tolkulla ja vuoriksi valkaisematonta pellavaa. Tukikankaaksi lykkäsin Ikean raitakangasta jota joskus ostin 0.95 euroa/metri. Joten tästä versiosta tulee aikas tuhti kankaiden puolesta, mutta tukiluita tulee vähän. Mutta sittenhän selviää miten kureliivi toimii tulla yhdistelmällä.

T. Lada.

Heips!

Mielessä olisi askarrella uusi kureliivi J.P Ryanin valmiskaavaa käyttäen. Ainoa probleemi on, että kureliivi nyöritetään takaa, mutta sitten löysin tämän kuvan: 

Johonkin tämän tyyliseen lopputuloseen voisi yrittää päästä.

T. Lada.

Säärystimet eilen illalla:

Koska välillä kaipaa hieman villimpää menoa, aloitin tekemään metsäinkkari säärystimiä. Tässä aihio, käsin ommellut säärystin aihiot, joihin tulee silkkinauhalla reunustuksen jälkeen jonkinlaiset helmikirjailut, en ole vielä ihan päättänyt millaiset, mutta joku visio on jo päässä.

Ihan mukavaa pientä näpertelyä vaihteeksi.

Kuvan vasemman laidan säärystimet ovat eräänlaisena esikuvana tekeillä oleville säärystimille.

Silkkinauhalla koristelut villakangas kietaisuhame löytyy jo, työn alla on calicopaita, jonka teen miesten paidan kaavalla, mutta kunhan saan kaavat, teen naisten paidan myös, jostain sopivasta kankaasta.

Että tällaista kivaa vaihteeksi.

T: Lada

Jippii, nyt mulla on se kannettava kone, josta tuunataan veivattava jossain vaiheessa. Eli tässä siis kaunokaiseni:

Kävin tänään sen hakemassa ja se on ihaana. Alkuperäisessä mallissaan ollut poljettava kone, mutta muutettu jossain vaiheessa sähköllä toimivaksi, veikkaisin 1950-60-luvua. Moottori oli yhdellä isolla ruuvilla kiinni koneessa, joten ensi töikseni tietenkin ruuvasin sen irti. Enää puuttuu veivi, joka täytyy joko teetättää kaverilla, tai tilata sellainen varmaankin Ameriikasta. Mutta kun näin tämän koneen myynnissä, niin melkein tiesinkin, että tämä on se, mitä on etsitty jo pidemmän aikaa. Laatikon aion petsata ja lakata tummaksi, niin tulee vielä nätimpi. Aluslaatikkoon kuuluu pieni lisäosa joka pidentää ompelutasoa, ihan hyvä sekin. Ei muuta kuin leikkimään.

T. Lada.