Olimme viime lauantaina piknikeeraamassa Suomenlinnassa 1700-luvun tyyliin ja meni aivan viime metreille, että sain pukuni kasaan. Eli lauantai aamuna ompelin pukuun vielä nauhoja miehustaan jne.
Hihoista tuli aivan liian lyhyet, joten ne täytyy tehdä uudelleen. Hihaliehukkeet kerkesin kyllä leikata, vaan en kerinnyt niitä ompelemaan. Miehustan silkkinauhat ovat melkein liian heppoisia, joten ne täytyy varmaankin vaihtaa, ja todennäköisesti vaihdan tikasrinnustan johonkin toisenlaiseen systeemiin.
Tässä siis edelleenkin keskeneräinen puku:
Valitettavasti kokovartalo kuvaa ei kukaan tullut ottaneeksi, mutta samaisessa kuvassa näkyy pari vuotta sitten tekemäni miesten puku. Sekin homma suorastaan riistäytyi kösistä kun satuimme löytämään kangaskaupan lopetusmyynnistä palan keltaista kangasta, josta tuumasimme, että tästähän saisi miesten liivin 1700-luvulle, ja kun olisimme halunneet vain palan kangasta, niin myyjä teki niin hyvän tarjouksen, että otimme koko ison palan, joten siitä tuli sitten liivit ja housut. Ja sitten kun oli saatu liivit ja housut, niin tietysti oli sitten tehtävä vielä takki, ja uusi hattu.... että näin siinä sitten taas kävi.
Kun tässä blogissa kullakin on auton nimi, niin puhuttakoon sitten Rouva Rolls Roycesta, joka oli tilannut mitä ihanimman painetun puuvillakankaan Ameriikan maalta, ja laittanut piikansa ompelemaan siitä itselleen nuttupuvun. Olin suorastaan vihreä kateudesta, koska kangas oli kertakaikkiaan viehättävä. Nyt on saata samaisesta paikasta myös kangasta, ehkä jotain toista sävyä sitten.
Seuraavaksi työn alla taitaakin olla aluspaita, jonka olen aloittanut tässä kesällä, ompelen sitä käsin. Eli tällaista paitaa:
Että tällaista tällä hetkellä, mitään muuta innostusta ei juuri tällä hetkellä ole, vaan koskaan ei tiedä mistä nurkan takaa innostus tehdä joku vaate hyökkää.
Heips!
Kommentit