Juu, vaikka bonetti onkin sievästi edistynyt, niin ensimmäinen varsinainen takapakki tuli kiinnityksen kanssa. En osannut ajatella, kuiunka se olisi järkevää tehdä, kunhan kokeilin ja purkuun menee.

Tein siis nauhasta jolla sidotaan hattu kiinni, liian leveän niskasta, joten se ei vaan vörki, joten keksitään joku uusi ratkaisu. Ei muuta kuin purkamaan, tuokin hankalasti ommeltu osuus, vaan eipä voi mitään. Ihme, että näinkin pitkälle pääsin ilman vaikeuksia.

Tämä bonetti projekti on siitä hauska, että lähdin tekemään sitä aivan omasta päästäni, ja jos kävisi niin hyvä tuuri, että hatusta tulisi 1800-luvun puolen välin tyyliin sopiva, niin olen varsin tyytyväinen. Olisipa kuva olkihatusta ennen muotoilua, kun se oli varsin toisen näköinen ja mallinen.

Hankalinta bonetin tekemisessä on saada kiinnitettyä käsinompeleilla niin vuoria kuin krumeluureja kiinni, mutta kyseessä onkin kokeilu, joten mikäs tässä askarrellessa.  Vaikka muutakin ommeltavaa toki on. Mutta välillä on hauska hairahtua tekemään jotain ihan muuta kuin on suunnitellut, se on ihan rentouttavaa, sitä paitsi olenkin kammonnut koneella ompelua viime aikoina.... käsin ompelu on jostain syystä mukavampaa tällä hetkellä.

Mutta joo, vaiheessa tämäkin projekti on, tosin uskoisin,  että näillä näkymin se alkaisi vähällä vaivalla olemaan jopa käyttökelpoinen.... kenties.

T. Lada