1700-luvun alusvaatekankaat:
- Valkoinen palttinasidospellava. Mitä rikkaampi henkilö, sitä ohuempaa
ja valkoisempaa. Myssyt, huivit ja röyhelöt voi tehdä jopa lähes
läpikuultavasta pellavasta jota nykyään myydään nimellä cambric /
batisti (samaa nimeä käytyään nykyään myös ohuesta ja hienosta
puuvillakankaasta, joten materiaali kannattaa varmistaa)
Aivan köyhimmillä angas saattoi olla myös värjäämätöntä, mutta
käytännössä rajut pyykkäysmenetelmät vaalensivat ne pian
luonnonvalkoisiksi.
- Valkoinen palttinasidospuuvilla, mutta puuvillaa käytettiin hyvin
vähän 1700-luvulla. Itse olen törmännyt lähinnä puuvillaisiin myssyihin
ja irroitettaviin hiharöyhelöihin. Nykykankaista lawn ja musliini
lienee lähinnä oikeaa laatua.
1700-luvun korsettikankaat
- Paksu, tiivis, värjäämätön palttinasidospellava. Muodostaa korsetin
perustan jonka päälle saatetaan laittaa kerros hienompaa kangasta.
- Silkkidamasti, joka on pomsisidoksinen (satiinisidos) kangas
jossa kude- ja loimivaltaisten alueiden vaihtelu muodostaa kuvioita.
Eli kangas on yksivärinen, mutta etenkin hyvässä valossa sen pinnalla
näkyy kuvio.
- Silkkibrokadi, pomsisidoksinen erivärisillä langoilla kuviolliseksi kudottu kangas
- Villa, en ole varma onko korsetin päälikangasvilla toimikas-
(esimerkiksi nykykankaista farkkukangas on toimikaskangas), pomsi- vai
palttinasidoksista
- Puuvillasatiini eli pomsisidoksinen puuvilla. Puuvillasatiinipäällystettyjä korsetteja näkee pääasiassa loppuvuosisadasta.
- Silkkisatiini
- Silkkitafti, eli palttinasidoksinen käsitelty silkki.
1700-luvun muotikankaat:
- Silkeistä brokadi, damasti, sametti, satiini ja tafti olivat
yleisimmät. Brokadi oli alkuvuosisadasta kaikkein yleisintä naisten
puvuissa. Mitä isommat kukkakuviot, sitä parempi. Vuosisadan loppua
kohti kuviot pienenivät, raidat kasvattivat suosiotaan ja painetut
silkit alkoivat yleistyä. Yksivärisiä silkkejä myös kirjailtiin,
erityisesti miesten takkeja ja liivejä.
Näitä kaikkia valmistetaan edelleen, mutta ne ovat valitettavasti usein
hinnakkaita. Satiinit olivat paksuja ja nykylaaduista duchess-laatu
vastaa sitä parhaiten. Suurin ongelma on kuitenkin kuviollisten
kankaiden kuviot. Turvallisinta on pysytellä yksivärisissä tai
raidallisissa, sillä moni kaunis kukkakuvio on kuitenkin vääränlainen.
Toinen vaihtoehto on tarkoituksella historiallisien esikuviensa mukaan
tehdyt kankaat, mutta ne vasta hinnakkaita yleensä ovatkin.
- Villa, toimikas-, pomsi- ja palttinasidoksella. Vanutettu pinta
tai ei. Vaikuttaa olevan päälivaatemateriaalina yleisempi kuin pellava
jopa köyhemmän väestön keskuudessa.
- Kamlotti, kamelinkarvasta kudottu ylellinen villakangas, jota
löytyy mm. naisten ratsastuspuvuista. Nämä kankaat sisälsivät usein
myös silkkiä, mutta en ole varma tulisiko sitä silloin kutsua jollain
eri nimellä. Museot käyttävät kuitekin tätä kamlottia, joten
pidättäydytään toistaiseksi siinä. Se näyttää kuvista päätellen olevan
yleensä pomsisidoksista, mutta kuva voi tietysti aina hämätä.
- Pellava. Olen nähnyt vain palttinasidospellavia museovaatteissa
(yksivärisiä, painettuja ja raidallisia), mutta voi olla että muitakin
laatuja käyettiin.
- Puuvilla, palttina- ja pomsisidoksella. Tosin pomsisidoksella olen
nähnyt vain korseteissa. Suurimman osan vuosisataa varsin harvinainen,
mutta 1770-luvulta lähtien hyvin suosittu varsinkin värikkäästi
kuvioituna. Valitettavasti oikealla tavalla kuvioituja kankaita on
erittäin vaikea löytää, mutta yritän seurailla markkinoita usein, joten
jos joskus tulee tarvetta, niin voin koittaa etsiä sopivien paikkojen
yhteystietoja. Aivan loppuvuosisadasta ohut valkoinen musliini /
lawn-kangas nousi suosiossa jopa silkin ohi.
1800-luvun alusvaatekankaat:
- Ohut valkoinen pellava piti pintansa vielä ainakin 1840-luvulle
asti. Tämän jälkeen se sai pikkuhiljaa väistyä puuvillan tieltä.
- Puuvilla. Ohut ja palttinasidoksinen aluspaitoihin, hameisiin
yms. Puuvillasatiinia käytettiin paljon korsetteihin niin kauan kun ne
pysyivät luittomina, mutta vyötäröä korostavien korsettien myötä
suosituimmaksi nousi uusi kangas, coutil, joka on murtotoimikaskangas
(sen esim. farkku tai gabardiinikankaan rakenteessa näkyvän nousevan
vinoraidan suunta vaihtelee laskevan ja nousevan väliä, jolloin
kankaaseen muodostuu hyvässä valossa näkyvä pystyraita). Nykyään sitä
voi ostaa korsettitarvikkeisiin erikoistuneista kaupoista.
- Silkki, jota käytettiin ylellisimmissä aluspaidoissa ja
alushaalareissa loppuvuosisadasta. Satiinia ja taftia ja harvemmin myös
brokadia ja damastia käytettiin hienojen korsettien päälikankaana
coutilin päällä. Tafti oli loppuvuosisadasta myös suosittu rikkaiden
naisten alushamekangas.
- Villa. Loppuvuosisadasta lääkärit tulivat lopputulokseen, että
villakangas ihoa vasten ensimmäisena kerroksena muiden tavanomaisten
alusvaatekerrosten alla edistää merkittävästi terveyttä, joten näitä
villa-alushaalareita tehtiin ja käytettiin jonkin verran, mutta
hoikkaan uumaan tähtäävä muoti ei sopinut yksiin tämän paksuntavan
kerroksen kanssa, joten todella muodikas nainen ei moisia käyttänyt.
1800-luvun muotikankaat:
- Samat silkit kuin aikaisemminkin, eli tafti, satiini, brokadi,
damasti ja sametti, mutta lisäksi silkkitylli. Yksiväristen,
kukkakuvioisten ja raidallisten lisäksi on tullut myös ruutukuvioiset
kankaat. Viktoriaanisia kukkakuvioita on jo todella helppo löytää
nykypäivänä, joten valinnanvaraa on jo enemmän, mutta yksi
viktoriaanien suosikkisilkki, eli satiinitaustalla olevat samettiset
kohokuviot, on hyvin vaikea löytää sopivilla kuvioilla alle 300 euroa /
metri.
- Samat villat käyvät myös, mutta villan laatu näyttää olevan entistä hienompaa yhä useammin.
- Puuvilla on noussut uudeksi naisten arkivaatteiden suosikiksi.
Kukkakuviot, ruudut, raidat, kasmirkuviot, kalikoot musliinit, painetut
kuviot, kudotut kuviot. Vaihtoehtoja alkaa olla jo hurjasti, enkä ole
tutkinut kaikkia kovinkaan tarkkaan.
Samettia on myös alkanut näkyä puuvillaisena.
- Pellava tuntuu kadonneen, mutta on vaikea kuvitella ettei sitä jossain päin käytettäisi.
1800-luvulla kehitettiin myös uusi tukirakennekangas joka tehtiin
hevosenjouhista ja pellavasta (ranskan kielessä crin tarkoittaa näitä
hevosenjouhia ja line pellavaa, joten tästä juontaa juurensa
krinoliinin nimi). Siitä tehtiin eritoten jäykkiä alushameita
vuosisadan toisen kolmaneksen aikana.
(Kiitos tästä infosta kuuluu Goldielle!! http://cows-finland.net/foorumi/viewtopic.php?t=2834 )
lauantai, 18. lokakuu 2008
Kommentit